Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta

Bitcoin.com

Find Hotels in Dubai

Hotel Stars Discount Price per night, from Choose dates

JW Marriott Marquis Hotel Dubai

★★★★★

-57%

20990

View Hotel

Palace Downtown

★★★★★

-42%

430249

View Hotel

Habtoor Palace Dubai, LXR Hotels & Resorts

★★★★★

-42%

252146

View Hotel



Yksityisautoilu ei ole järkevää. Moottori polttaa litrakaupalla bensiiniä, jotta yksi ihminen ja puolentoista tonnin teräskehikko voivat liikkua paikasta toiseen. Fysiikan lait ovat yksiselitteiset: kuorman kuljettaminen kumirenkailla asfaltin päällä on energian tuhlausta, kiskojen päällä liukuvat junavaunut eivät.

Yksittäiselle kotitaloudelle auton omistaminen on myös rahan tuhlausta. Suomalaiset autoilijat pitävät kulujaan korkeina, ja valtaosa arvioi ne silti reippaasti alakanttiin.

Joukkoliikenne on edullista ja tehokasta, ja sitä lisäämällä voidaan parantaa yleistä hyvinvointia. Junassa istuessa voi tehdä töitä tietokoneella tai rentoutua lukemalla kirjaa, rekkojen ohittelun ja ruuhkan kiroilun sijaan. Autoliikenteen vähentyessä ilmanlaatu paranee, melusaaste vähenee ja lasten on turvallisempi leikkiä ulkona. Monet Euroopan suurkaupungit ovatkin jo ryhtyneet toimiin autoilun rajoittamiseksi.

Auto on vuosikymmenien ajan ollut merkittävä aikuistumisen, vaurastumisen ja vapauden symboli.

Autoilu on Suomen yleisin matkustusmuoto. Autojen ja niillä kertyvien kilometrien määrä ovat lähes kaksinkertaistuneet 1980-luvusta. Eniten autolla matkustetaan suurten kaupunkien lähellä. Auto on vuosikymmenien ajan ollut merkittävä aikuistumisen, vaurastumisen ja vapauden symboli. Se odottaa aina pihalla valmiina, jos tekee mieli lähteä lähikauppaan, mökille tai harrastuksiin.

Samalla kun autoilu on yleistynyt, tietoisuus sen aiheuttamista vakavista ongelmista on lisääntynyt. Henkilöautojen ja rekkojen tuottamat ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti vuosittain neljälle miljoonalle lapselle astman ja satojen tuhansien ihmisten kuoleman. Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain 1,3 miljoonaa kuolemaa ja kymmeniä miljoonia loukkaantumisia. Kuolonuhrien määrä vastaa yli kymmentä suurta lento-onnettomuutta joka päivä.

Mutta mikä tärkeintä, autoilu on merkittävä ilmastohaitta. Liikenne on suurimpia kasvihuonepäästöjen aiheuttajia Suomessa, ja ylivoimaisesti suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoista. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöt on puolitettava vuosikymmenessä.

Työsarkaa riittää. Vastassa on aggressiivinen autoteollisuus, joka käyttää kampanjoinnissaan tupakkateollisuuden tunnetuksi tekemiä taktiikoita. Autonvalmistajat ovat jääneet toistuvasti kiinni päästöihin liittyvästä valehtelusta, pyrkineet hiljentämään kritiikkiä ja lobanneet vahvasti rajoituksia vastaan.

Autovalmistajat ovat tehneet kaikkensa kiertääkseen päästötestejä ja muuta ympäristösääntelyä.

Ajankohtainen esimerkki löytyy autoilun mahtimaasta Saksasta. Maailmalla on seurattu tarkasti, miten Saksa onnistuu lupauksessaan leikata kasvihuonepäästöjä 40 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2020. Saksa on jäämässä reippaasti tavoitteensa alle. Ongelmana ovat erityisesti autojen päästöt, joita ei ole saatu vähennettyä. Isossa-Britanniassa on sama tilanne.

YK:n johtavan ilmastoasiantuntijan mukaan yhtenä pääsyynä on autoteollisuuden vastustus. Autovalmistajat ovat tehneet kaikkensa kiertääkseen päästötestejä ja muuta ympäristösääntelyä. Esimerkiksi Volkswagenin dieselautot päästivät voimakkaasti saastuttavaa typpioksidia jopa 30 kertaa lakisääteisiä rajoja enemmän. Eikä Volkswagen ollut edes pahimmasta päästä.

Autoilun vähentämisessä on otettava oppia taistelusta tupakan haittoja vastaan. On otettava kaikki keinot käyttöön.

Liikenne- ja viestintäministeriön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan autoilu vähenee, kun lakataan investoimasta kestämättömään infrastruktuuriin ja vaihtoehdoista tehdään kätevämpiä.

Öljy- ja autoyhtiöt käärivät rahaa, koska päästöt, saasteet ja onnettomuudet jäävät yhteiskunnan maksettavaksi.

Valtiot ovat tukeneet autoteollisuutta liian pitkään. Öljy- ja autoyhtiöt käärivät rahaa, koska päästöt, saasteet ja onnettomuudet jäävät yhteiskunnan maksettavaksi. Moottoriteiden ja pysäköintiin omistetun kaupunkitilan hinta ei myöskään vaikuta yksittäisen autoilijan kuluihin.

Ilmastotieteen asettamat raamit eivät jätä jossittelun varaa. Tulevien hallitusten aikana on johdonmukaisesti kuljettava kohti hiiletöntä liikennettä eli päästöjen nollaamista. Kyse on valtavasta liikennejärjestelmän mullistuksesta ja se on saavutettava ennennäkemättömän tiukassa aikataulussa.

Asiantuntijoiden listaamat politiikkasuositukset on syytä ottaa vakavasti. Polttoaineveron kiristys on tarpeen. Kilometrivero on varteenotettava työkalu. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulisi kieltää nopeasti ja uusien polttomoottoriautojen myynti lopettaa pian sen jälkeen. Pysäköintitilaa on syytä karsia ja pysäköinnin kustannuksia on siirrettävä autoilijoille itselleen. On otettava käyttöön tiemaksuja.

Autoliikenteen päästöjen eliminoiminen ei ole helppoa, kuten Saksan ja Ison-Britannian esimerkit osoittavat. Mutta se on tehtävä.

Joukkoliikenteestä tehdään entistä jouhevampaa kunnianhimoisin investoinnein. Siitä saadaan nykyistäkin halvempaa tukien ja verotuksen avulla. Nopeita raideyhteyksiä on syytä lisätä reilusti.

Sen lisäksi, että ajettuja kilometrejä on vähennettävä, on jäljelle jäävän autoilunkin muututtava. Haja-asutusalueilla tarpeellinen autokanta on muunnettava mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Sähköautoista ei ole autoilun pelastajaksi, mutta niiden latausverkostoa tulee laajentaa ja autot on ladattava uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta sähköstä.

Autoliikenteen päästöjen eliminoiminen ei ole helppoa, kuten Saksan ja Ison-Britannian esimerkit osoittavat. Mutta se on tehtävä.

Uudistuksilla voidaan parantaa elintasoa ja hyvinvointia. Suomen myös kannattaa pyrkiä liikennejärjestelmien edelläkävijäksi. Alan osaamiselle on väistämättä tilausta tulevaisuudessa.

Autoilu on itsetuhoisaa ja käy kalliiksi. Suomen on aika päästä irti autoriippuvuudestaan.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja yhistorianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella klo 16 asti



Source link

Be the first to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.


*